Jo kolmatta kertaa Eurooppaa läpimurtoalbuminsa The Reminderin tiimoilta kiertävä Feist esiintyi lauantaina loppuunmyydyssä Sala Apolossa Barcelonassa. Paikka tarjosi hulppeat puitteet ja naurettavan kallista kaljaa ihmisille, jotka olivat tulleet joka puolilta maailmaa katsomaan yhtä hienoimmista keikoista ikinä. Syksyn kiertueen puutarhajuhlalavasteet ja paljetein koristellut esiintymisvaatteet olivat vaihtuneet taustakankaaseen ja Leslien mustaan mekkoon kontrastina bändin miesten valkoisille farkuille ja paidoille.
Konsertti sai alkunsa kun Feist saapui yksin kitaransa kanssa lavalle ja esitti avauskappaleen näkyen ainoastaan siluettina sermiksi lavan eteen pingoitetun kankaan takana. Samat varjoleikkiteemat toistuivat myöhemmin läpi puolitoistatuntisen konsertin taustakankaalla, johon kaksi varjokuvataiteilijaa loivat kalvojen, hiekan ja maalien avulla toinen toistaan huikeampia kuvituksia Feistin laulujen tunnelman korostamiseksi. Konsertti oli visuaalisen ilotulituksen lisäksi erityisesti Leslien äänen juhlaa.
Tuo ääni tulikin parhaiten esiin vauhdikkaampien yhteislaulunumeroiden väleissä esitetyissä tunnelmallisemmissa kappaleissa. Konsertin koskettavin hetki oli noin puolivälissä kun Leslie oli yksin lavalla kitaransa kanssa, esittäen Intuition-kappaletta yhden ainoan kohdevalon valaisemana ja muutenkin kiitettävästi osallistunut yleisö puhkesi kappaleen lopulla spontaaneihin “Did I? Did I?”-kaikuihin.
Hyvin mukana ollut yleisö palkittiin mitä mielikuvituksellisimmilla sovituksilla kaikista Feistin hiteistä ja jopa yllätyksellisellä Kanada vs. Espanja-kansallislaulukamppailulla, jonka espanjalaisedustaja tosin veti aivan käteen. Jos mahdollista, menkää ihmeessä katsomaan. Heti. Täältä mm. keikkakalenteri ja löytyy sieltä myös linkki lukuisiin Patrick Daughtersin palkittuihin videoihin.
Avainsanat: Apolo, Barcelona, Feist, Kanada, keikkaraportit
